tiistai 19. kesäkuuta 2012

Ihmisten kärsimättömyys

(Hyvin pikainen ragepostaus, jos ei tykkää lukea suoraa v*tutusta niin voi skipata tämän postauksen :D)


AAAARGH. Olen mielestäni suhteellisen kiltti (välillä liiankin, ainakin irl) ja ymmärtäväinen persoona, kaikessa hyvässä on pahaa ja pahassa hyvää jnejnejne. mitä nyt ajattelenkaan. Mutta painoraja se on tälläkin kamelilla, ja mikä sen selän katkaisee on ihmisten kärsimättömyys.

Oikeasti. Jos en viikkoon tai kahteen päivitä sivuja, en käy päivittäin lukemassa foorumia tai mailia, se ei tarkoita että olisin unohtanut tai tahallani skipannut sinut. Jos en kuukauteen ole vastannut viestiin niin sitten voi ehkä olla ihan asiallista jo kysyä että olenko saanut viestiä tai huomasinko, mutta ei parin viikon päästä. Arvatkaa vaan, rassaako kun tänäänkin kun avasin mailin niin sieltä löytyi kolme, siis KOLME, "saitko mun viestin"-lähetystä -koskien posteja jotka on pistetty tämän kuun puolella, yksi kisakutsusta ja kaksi muuta sitä kun hoitajaesittelyt eivät ole sivuilla.
Tiedän että olen pyytänyt ihmisiä tökkimään jos meinaan kokonaan unohtaa lupaamani asian, mutta tää menee jo överiksi.

Minä en päivittele sivuja kieli vyön alla joka päivä. Kisakutsuja en varsinkaan päivittele sillä että tulee yksi osallistuja lisää, odotan enemmän. Yleensä ottaen päivitän sivuja kun sivustolle on useampi päivitettävä sivu.

Suurin osa näistä kärsimättömistä ovat vähän pienempiä harrastajia, alakouluikäisiä tai vähän sitä isompia. Sellailla kyllä ymmärrän, muistan kun itsestänikin jo parin päivän vastaamattomuus oli inhottavaa kun oli aikaa olla koneella ja odottaa sitä viestiä -ei minulla silloin koulun ja kavereiden lisäksi muuta tekemistä ollutkaan kuin istua koneen ääressä pikseliponeilemassa, ja voin myöntää etten silloin jaksanut käsittää mitä jotkut tarkoitti kun sanoivat etteivät vaan ehdi aina päivittelemään. Nyt ymmärrän kun olen itse samassa jamassa (tilaustyötkin seisoo, anteeksi kaikille tilaajille odottelusta!). Olen yrittänyt kevään ajan vastailla kärsivällisesti, mutta nyt on alkanut vähän repeilemään tämä käytös kun viikottain saan karrikoidusti "yhyy oot vissii unohtanu mut ku et oo vastannu mun kysymykseen ;("-posteja.

Ei kone ole minun elämä. Nytkin olen lähes koko kesäkuun himmaillut tyttöystäväni kanssa, ja silloin on paljon kivempaakin tekemistä kuin näpyttää läbbäriä. Varsinkin kun koneeni kiintolevy on vioittunut ja kone pyörii jumalattoman hitaasti, saa meikällä olla aika tylsää että läppikselle, saatika nettiin asti jaksan raahautua.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Kasvatusperiaatteita + myytäviä tekejä


Vasta 7 vuotta virtuaalimaailmassa pyörittyäni olen muodostanut itselleni edes jonkinlaisia kasvatusperiaatteita, tai oikeastaan vain yhden periaatteen -olen yrittänyt pitää ajatukseni tallikohtaisina, mutta jotenkin kummasti kaikilla talleillani on aika samantapaisia aatteita kasvatuksesta.

Joskus kasvatin hevosia niinsanotusti massana -vanhemmilla ei niin väliä, kunhan suku oli tasainen ja varsoja tuli PALJON. Se kuitenkin menetti jotenkin makunsa, mokoma massatuotanto, ja nykyisin olen vähentänyt kasvatustoimintaa niin Latulassa kuin Vecnossakin (Viikinkiratsuissa se ei ole edes ehtinyt olemaan suurta). Yritän ensin saada edes jommallekummalle vanhempiehdokkaista kisatuloksia ja/tai meriittejä arvonimien/kantakirjauksen puitteissa, ja sitten vasta alan kasvattia harkitsemaan. Yritän myöskin pitää linjaa siitä, että jos kasvattia ei saa myytyä niin se on tervetullut jäämään talliin.

En tietenkään ole mikään hirveä nipo, ja nyt taaskin yritän osata löysätä pipoa -repäisin ja suunnittelin ainakin kolme tekekasvattia ensi kuulle, kaikki kolme ovat varattavissa joten äkkiä immeiset hyödyntämään piponlöysäystäni! :D Nämä parit eivät ole nimittäin (vielä) niin menestyneitä, mutta tuskinpa se tekekasvattajia ainakaan haittaa. Itse enemmänkin tunnen olevani vähän outolintu kun kasvatan ahaltekejä ns. "puokkiasenteella", eli vanhemmille mieluiten jotakin meriittiä ennen kuin siirtyvät siitoskäyttöön.

Yksi asia mihin olen myöskin kiinnittänyt huomiota on sukujen pituus. Nykyisin tuntuu olevan muotia haalia paljon evm-hevosia ja luoda niistä lyhyitä sukuja -lyhytsukuiset hevoset tuntuvat menevän paremmin kaupaksi kuin pitkäsukuiset, ja voin myöntää että kismittää. Siksi olenkin ottanut itse linjan että pyrin välttämään evm-hevosia, Vecnossa on vain 4 evm-hevosta (tekeistä Azazdan ja Irimli, irlannincobeista Conan O'Flore sekä Dáirine) ja yritän että siihen se jääkin. Viikinkiratsuissa ei ole evm-issikoita yhtään ja siinä aion pitäytyäkin! Mitä hyötyä on nimittäin tehdä tusinoittain evm-hevosia jos niiden suvut eivät kuitenkaan tule koskaan jatkumaan kovin pitkiksi? Evm-issikoita ja ahaltekejäkin löytyy nykyisin aika paljon joten itse en ainakaan enää mene sitä massaa lisäämään. Enemmänkin yritän nyt pitää noita muiden kasaamia lyhyitä sukuja elossa ja kasvattaa niistä pidempiä.

Kasvattajista eniten arvostan niitä, jotka osaavat katsoa muutakin kuin omaa napaansa ja ottaa rohkeasti muidenkin luomia sukuja ja linjoja mukaan kuvioihin. Jos kasvatustoiminta pyörii vain omaluomien sukujen ympärillä, homma on yleensä aika tuhoontuomittua heti alkujaan. Tai korjauksena, jos kasvattaa pienimuotoisesti ja omaluomista linjoista -suurilla talleilla kuten Ionic, Gidweon tai Nigrum hevosia on niin paljon ja kasvatus niin nopeatempoista että suvut pitenevät nopeasti. Mutta jos kuvittelisi että meikäläinen tällä "puokkiasenteellani" lähtisin evm-suvuista luomaan omia juttuja, niin menisi varmaan vuosia ennen kuin syntyisi se eka kolmepolvinen kasvatti.

Myytävät ahalteket

Näitä voi kysellä mailin kautta ( latu93@hotmail.com ). Lähtevät sellaisiin koteihin jossa pääsisivät jatkamaan sukua. Koska nykyisin jostakin hölmöstä syystä (josta pakinoin myöhemmin :P) ihmiset kuvittelevat ettei piirroshevosen varsalla voi olla valokuvaa, kumoan tämän myytin sanomalla että minusta on juuri aivan mahtavaa nähdä omilla kasvateilla valokuvat! :)

o/t Fidz VEC/Nobatky VEC
sukua 4 polvea
värivaihtoehtoina ruunikko, rautias tai musta, mahd. sabino
Estepainotteinen

o/t Vereva VEC/Setin VEC varattu
i. Vladimir VEC (ktk-kelp.) e. Silva PA (Presta Trophy Winner CAS XXII)
sukua 2 polvea
värivaihtoehtoina ruunivoikko, voikko, mustanvoikko
Suosittelen estepainotusta, laukkauraakin voi kokeilla.

o/t Lezzet VEC/Kandidat VEC varattu
sukua 3 polvea
värivaihtoehtoina ruunikko, rautias tai musta
Laukkapainote