tiistai 29. marraskuuta 2011

Hämyratsastajat

KuvaTuossa aiemmin pohdin, pitäisikö perustaa seura. No, nyt sekin tuli tehtyä -Hämyratsastajat, saanko esitellä! Nimi oli yllättävän vaikea keksiä, piti löytää joku kivan kuuloinen mutta silti sopivan humoristinen, kun meikäläisen perustamasta ringistä on kyse. Sandran kanssa siinä sitä sitten aivoriiheiltiin, ja lopulta se tuli -Hämyratsastajat, HäRa. Hämy on miusta tosi kaunis sana, mutta sen voi ottaa myös jotenkin vähän vinksahtaneeltakin kantilta. Iltainen hämyratsastus on eri asia kuin "on toiki taas yks hämy ratsastaja!"


Seura toimii Latun Tallin tiloissa ja ottaa tällä hetkellä jäseniä vastaan. Ideana oli luoda seura kaikenlaisille -en pidä mitään aktiivisuusvahtauksia, ja seuraan voi tulla ihan vain listoillekin. Toisaalta HäRa tarjoaa myöskin jäsenilleen valmennuksia, pientä kilvoittelua seurapisteiden muodossa sekä tietenkin jaosten alaisia kisoja niistä lajeista joihin jäsenet painottuu. Tällä hetkellä eniten olisi siis luvassa ERJn ja KRJn alaisia kisoja.

Sivun ulkoasusta pidän, vaikka siinä onkin yksi pitkä miinus: IEllä en saa sitä mitenkään toimimaan, kuvat lähtevät toistumaan ilkeästi vaikka mitä tekisin. IE raiskaa siis tämänkin sivuston, ja aion vaihtaa ulkoasun edes sellaiseksi että se olisi lukukelpoinen kyseisellä selaimella. Stnan IE. >:C Vihaan sitä.


HäRa järjestää myöskin 11.12 estevalmennuksen jäsenilleen. Jos kiinnostaa niin liity seuraan ja osallistu.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Sivunluonnin vaikeus

Olen lagittanut virtuaalirintamalla hyvästä syystä: haluan tehdä Latun Tallille uuden ulkoasun, ja tällä kertaa koodata sen alusta alkaen itse. Normaalistihan suosin nopeampaa tapaa muokata jokin valmis (css/div)ulkoasu tarpeitani vastaavaksi.

Idea on hyvä ja miusta ansaitsisin jonkinmoiset taputukset päälaelle siitä että haluan itsekin joskus yrittää nördeillä. Nyt osui kuitenkin perkeleenmoinen ongelma eteen, ja se on nimeltään **tun IE. Ulkoasu toimii Firefoxilla ja Chromella moitteettomasti, mutta IEllä se syytää -tagia sattumanvaraisesti -ja mikä parasta aka pahinta: tekstityylit sählääntyy enkä löydä mistään tageja joilla ne sotkeentuvat. Olen uhrannut koko viikonlopun asian kiroamiseen enkä siltikään saa hommaa toimimaan. Kaikilla resoilla toimii (ulkoasu venyy näytön mukana, taulukot tms. määritetty prosentein) ja Tuliketulla ja Chromella testattu.

Ylempi siis Tuliketun ja Chromen näyttö, alempi IEn. Ihan totta, mitä ihmettä?
Kahtokee nyt. Ja ei mainintaakaan noista kamalista varjoista, miua on kiusannut näyttö joka heittää kalibrointinsa vituralleen aina kun irroitan laturin (joo, tiiän, mitä ihmettä). Tein css:ää siis kemottavalla näytöllä enkä tajunnut sitä, nyt kun eilen kalibroin näytön uusiksi niin halleluja, näen mitä kamaluuksia olen tehnyt. Pfft tekniikka ei tuu toimeen miun kaa. :C

Tekisi mieli kirjoittaa etusivulle että "toimii kaikilla resoilla, Tuliketulla ja Chromella. Jos selaat vuotavalla ja paskalla Explorerilla, hylkää jo se uppoava laiva." Joo, en tykkää IEstä. Liian roskainen, raskas ja viruspesäke. IEn ja Chromen vertailu on kuin vertaisi Ford Fiestaa Ford Probeen. :V Kvaak kvaak.

 Tällä postauksella ei ollut muuta tarkoitusta kuin saada vinettää kun ärsyttää, plus tietty selittää etten ole epäaktivoitunut, olen vain jumissa näiden kanssa.

torstai 17. marraskuuta 2011

Erilaista kasvatusta

Olen aina ajatellut että kasvatustoiminta on aina sitä samaa, mutta tässä syksyn aikana olen huomannut mielenkiintoista jakaantumista: jotkin tallit kasvattavat suuria määriä hevosia kuukaudessa ja painottavat kasvattien määrään ja useiden sukujen pidentämiseen ja kasvattamiseen aika kiivaassakin tahdissa. Sitten taaskin toiset kasvattavat "laatuhevosia", aka vanhemmilla täytyy olla palkintoja ja sertejä ja arvonimiä yadda yadda ennen kuin siirtyvät siitokseen. Kolmansille syntyy kasvatteja harvemmin eikä pääpointtina ole niiden myyminen, vaan varsat ovat lähinnä omien tärkeiden hevosten jälkeläisiä -itseltäni esimerkkinä vaikkapa Chimaera MUST, joka on oman Acromantulani jälkeläinen ja teetetty lähinnä sitä varten ettei tarvitsisi Acromantulan verenperinnöstä luopua.

Itselleni ei ainakaan ykköstyyli sovi -sitä olen kokeillut, mutta silloin huomaan etten kiinny hevosiin ja toimintamuotoon ja koko homma vähän kuin lysähtää kasaan. Tällaisia kasvattajia kuitenkin tarvitaan varsinkin harvinaisempien rotujen kanssa -hyvinä esimerkkeinä vaikkapa Daydream ja Gin Ahaltek.
Olen tähän mennessä ollut aina ns. kolmostyypin kasvattaja -varsoja teetän vain itselleni tärkeillä ja merkittävillä hevosilla. Asiat ovat kuitenkin alkaneet muuttumaan, lienekö olen sitten vain niin kokeilunhaluinen... Alun perin ajattelin tehdä Vecnosta hyvin laatutietoisen kasvattajan, mutta loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen että teket ovat edelleen sen verran harvinainen rotu virtuaalimaailmassa, etten voi ainakaan 100% painottaa laatutietoiseen kasvatukseen. Minulle riittää se että vanhoja sukuja saadaan jatkumaan ja uusia kiinnostavia, tuntemattomia sukuja luotuja: sertit ja kantakirjaustulokset ovat toisarvoisia juttuja. (Tähän väliin pakko hehkuttaa että kyllä  nuo meikän rimpulat silti menestyy, Irimli on VIP MVA Fn ja kantakirjattu II-palkinnolla, Zitrus VEC ja Safronov BHE taaskin ovat menossa seuraavaan ktk-tilaisuuteen.)
Mutta uusin projektini, niinkin uusi että sivutkin saattavat vielä vähän kusta, Viikinkiratsut, tarjoaa miulle mahdollisuuden kokeilla tavoitteellisuutta. Issikkakasvattajia löytyy virtuaalimaailmasta enemmän kuin tekekasvattajia, joten en tunne tekeväni syntiä jos miulla kasvatteja ei synnykään niin usein. Haluan nimittäin että vanhemmilla on edes jotain palkintoa: arvonimeä, kantakirjauslausuntoa, laatuarvostelua, edes nipullinen sijoituksia ja voittoja. En tiedä miten tällainen kasvatustyyli miulle sopii ja miten kauan mie sitä jaksan, mutta sopiihan miun koittaa. Idea lähti siitä kun ajattelin Ionicin blogin juttua kasvatuksen periaatteista: "suku on käytännössä katsoen ainoa asia virtuaalihevosella jota tuleva ostaja ei voi muuttaa". Jotakuinkin noin sanottiin kun puolustettiin tasaisen suvun etuja, ja olen samaa mieltä: tasainen suku on miullekin aika tärkeä asia, en astuttaisi 1-polvista hevosta 5-polvisella. Entäpä jos sukuun panostaisi vielä enemmän, ja yrittäisi pitää huolen että suvussa olisi palkittuja hevosia ainakin edes omien karvakorvien osalta? Kasvatusperiaate sekin, ja haluan toden totta sitä kokeilla. En tiedä saanko nyt kamalan snobbarin maineen, mutta jos niin meinaa käydä niin haluan muistuttaa että Vecnossa on edelleenkin tekelinjojen jatkuvuus tärkeintä, ja Latun Tallissa olen taaskin "kolmoslinjan" kasvattaja -jos jokin tärkeä ja rakas hevonen alkaa olemaan toimintansa ehtoopuolella, niin siitä sitten varsa muistuttamaan olemassaolostaan, kiitos.


En nyt tiedä oliko tekstissäni päätä eikä häntää. Halusin vaan huomauttaa että hei, mie en oo niin kaavoihin kangistunu mitä luulette! :D

lauantai 5. marraskuuta 2011

Seura?

Rupesin tässä tänään miettimään, millainen on hyvä virtuaalinen ratsastusseura. Tulin siihen tulokseen että ainakin meikäläinen kaipaa siltä samaa kuin irl-seuroiltakin: aktiivisuutta, puuhaa ja palkitsettavuutta.

Aloinkin tuumaamaan oman seuran pykäämistä. Tuntuu nykyisin niin vaikealta löytää sellaista seuraa, joka tarjoaisi kisoja monipuolisesti eri lajeista, kunnon tarinavalkkoja (eli ei tyyliin nimi listaan) sekä jotenkin palkitsisi jäseniään siitä, että ovat valinneet juuri sen seuran. Saunassa on hyvä kehitellä innovatiivisia ideoita samalla kun rusinoituu ylälauteilla, ja tein niin tänäänkin. Voisi valita "vuoden jäseniä", aktiivisimmin kisanneita ja eniten seuralle menestystä tuoneita. Tämä tietenkin vaatisi jonkin verran kisaamisen seuraamista - entäpä jos seuran alaisista kisoista jakaisi pisteitä? Samaten voisi jotenkin mainita ahkerimman valmentautujan/seuran toiminnan kehittäjän tms. Jotenkin nämä "nimi listaan ja olet seurassa joka tarjoaa ehkä kerran puolessa vuodessa sinulle seuran kisat"-tapaukset tuntuvat olevan niin... no, yleisiä.
En aio kuitenkaan rynniä aiheen äärelle. Pitää vielä tuumia ja yrittää haistella, olisi seuraan jäseniä -ei se mikään seura ole jos siinä ei ole jäsenen jäsentä!

Niin, ja tuossa oli tuo sarjiskysely. Vaikuttaa vahvasti siltä että edes lyhyitä strippejä on väsättävä, sormet jo syyhyää päästä toimintaan. Muutamaa ei kiinnostaisi lukea Latun Talli-aiheisiä pätkiä, mutta koska reilusti suurin osa (92% eli 38 henkilöä) olisivat innolla ottamassa ideani vastaan, niin mikäs siinä. Miusta tuntuu että sarjakuvastripit toisivat mukavaa lisäsyvyyttä talliin, sen hevosiin, ympäristöön ja henkilöihin. So let's do it. :> Miulle saa heitellä sitten ideoita!