keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Mistä on hyvä kasvatustoiminta lähtöisin

wA-t N's Lolita Love pikkupenskana.
Tästä voidaan toki olla montaa eri mieltä, mutta olen pohtinut tätä itse (kyllä, kesälomaani ei sisälly melkeinpä muuta elämää kuin virtuaalihevoset? No jaa, saanpahan ainakin jotain luovaa aikaiseksi) ja haluan nyt tuumia asiaa blogissanikin, jotta saisin valotettua teille hiukan omia näkemyksiäni sekä ehkä annettua joillekin hyödyllisiä älynväläyksiäkin.

Virtuaalihevosia on kasvatettu aivan alkuajoista saakka, ja minusta on tärkeää säilyttää vanhoja linjoja -kunhan ei vain mennä liiallisuuksiin. Käytän nyt pakinassani esimerkkeinä tekkejä, joiden "vanhoihin ja hienoihin" nimiin kuuluu Haldi, Maestro, Mr. Jones jne, laskisinpa myöskin Willem BRAn suvun (i. Jambantroe e. May Iacint) mukaan kun tällä hetkellä se ärsyttää minua putkahtelemalla jokaisen teken sukutauluissa. Okei, hienoa, mutta mikäli pitkäsukuisten hevosten sukutaulut pyörii vain tiettyjen nimien aloittamina, niin minusta esimerkiksi tuntuu tällä hetkellä jopa ylitsepääsemättömältä saada 6-polvista tekekasvattia, jonka suvussa ei olisi lainkaan sukusiitosta. Kun jokaisessa suvussa pörähtää se Willem BRA tai Grannuke tai Gara-Polat, niin loppujen lopuksi suvut lopahtaa ja lopulta ehkä katoaa. Ehkä se sukusiitos ei tapa, jos samat nimet esiintyy siellä kuudennessa polvessa, mutta jos ne toistuu parikin kertaa uudestaan niin siinä vaiheessa ainakin miulla alkaa hälytyskellot soida, enkä taitaisi olla ainoakaan.

Siksi miusta tuntuu tärkeältä, että tuo itse myöskin evm-hevosia ja hyödyntää toisten tuomien tuontien kasvatteja. Näin saadaan pikkuhiljaa luotua itse uusia sukuja, joissa ei välttämättä ehkä ennen 4. tai 5. polven syntymistä vilahda kertaakaan massanimiä. Tämä tietenkin tarkoittaa, että tuonteja pitää tuoda rutkasti -siitä lienee johtuu, että jotakin harvinaista rotua kasvattavat söpöt pikkutallit eivät pysy kauaa pystyssä: pitäisi olla joko suurtalli jotta saisi aivan uusia, suuria sukuja luotua, tai sitten valita sellainen rotu jota kasvattaisi muutkin ihmiset. Tässä mielessä ahalteket ovat oiva valinta -en toki yritä aivopestä ketään ostamaan tekejä, krhmjooköh ;>-, se on suht' harvinainen rotu mutta sille löytyy vankat kannattajansa, esimerkkeinä nyt vaikka Gin Ahaltek, Presta Racing Center, Knoxdale, unohtamatta toki omaa Vecno Studiani.

Käytän ja tulen käyttämään tulevaisuudessakin Prestan ja Knoxdalen apuja kasvatuksessa oreja lainaillen ja kasvatteja ostaen/myyden. Ja arvatkaas miksi? Koska Tuire ja Disa ovat tuoneet evm-hevosia reilusti, ja tuovat niitä aina vain lisää ja lisää -uusia sukuja siis syntyy minun pienen piirini mittakaavassa siis varsin tiheään tahtiin, ja tietenkin hyödynnän asiaa oman kasvatustyöni kanssa. Tällä hetkellä minulla on "projektina" luoda suvultaan 5-polvinen teketamma, jolla olisi eri nimet kuin Safronovin suvussa. Oli hiukan hätäistä ostaa suvultaan 5-polvinen hevonen näin alkuvaiheissa omaa kasvatustyötäni, mutta pakko on myöntää että hullaannuin täysin Safronovin isään Immortelle Spyridoniin, ja totta kai minun oli saatava sen orivarsa itselleni. Asetin siis itselleni riman aika korkealle jo näin alkuun, mutta uskon että muiden kasvattajien avulla pääsen tavoitteeseeni. Unelmana on, että joskus törmäisitte vielä Vecnon kasvattiin, jolla olisi yli 8-polvea sukua... Vaikeaa, muttei mahdotonta!
 
Loppuun pieni pyyntö jokaiselle virtuaaliteken omistajalle: Vaikka se kiinnostus siihen hevoseen lopahtaisi, niin älkää pliis, PLIIS, poistako sivuja netistä, sillä saattaa hyvinkin olla joku kasvattaja -köhköhmeikä- tulee ruinaamaan hevosesta varsaa. Kyllä, myöskin siitä kuvattomasta, kisaamattomasta raakista jonka unohdit pölyttymään nurkkaan heti kun sen hankit -kaikesta mitättömyydestään huolimatta se saattaa olla juuri se hevonen, joka auttaa uusia sukuja syntymään ja samalla myös vanhoja, varjeltavana olevia sukuja pysymään hengissä!

Toivottavasti kukaan sai tekstistäni selvää, olen hirmu väsy tultuani juuri Tallinnan humusta ja humpasta. Siinä se onkin että autossa kotimatkalla ehti miettimään tätäkin asiaa aika pirun tarkkaan. Ja ei, älkää huoliko, en ollut kuskina joten pystyin vapaasti antaa ajatusten lillua virtuaaliasioissa. :D

torstai 21. heinäkuuta 2011

Sovintoesitys PKKlle

Arvatkaa mitä? Arvatkaa mitä?! Meikäläinen järjesti ensimmäiset PKK-näyttelynsä pariin vuoteen! Nyt kyllä kieltämäti vähän jännittää ja ehkä kaduttaakin, mutta eipä parane itkeä ennen kuin maito on lattialla -ehkä nää jopa onnistuu.

Kaikki lähti siitä, kun halusin Vecnon (btw uusi osoite) nousevan lähemmäksi eräänlaista, no, eliittiä. Rupesi nyppimään kun katselin joitakin Fn tai VIP MVA-hevosia, joiden kuvat ovat vähintään yhtä laadukkaita/laaduttomia kuin minunkin piirrokset. Tuli hinku yrittää saaada omiakin hevosia pitkästä aikaa kantakirjattua, tai hommata edes yhdelle edes se finest-arvonimi. Joten varovaisesti alkuun tökkäsin varpaalla veden pintaa tutkimalla PKKn uusia sivuja, ja seuraavaksi jo hyppäsinkin jorpakkoon järjestämällä itse näyttelyt.
Meno on tavallaan muuttunut siitä, kun viimeksi olin jaoksen toiminnassa mukana. Keskinkertaisia tai suorastaan huonoja piirroksia ei enää näe, mikä on toisaalta hyvä mutta toisaalta myöskin ärsyttää se että näin näppituntumalta moni tuntuu turvautuvan ostamaan toisilta harrastajilta kuvia sen sijaan että piirtäisi itse. Koska eikös se ole PKKn tarkoitus, kannustaa piirtämään ja kehittymään?
Kun katselee noita muita kuvia, tulee sellainen olo että valmistaudun jo omien hevosteni jäävän viimeisiksi -uusi piirrostyyli kehissä ja vieläpä, hui kamalaa rikkuri-Latun/tuon tuntemattoman heppailijapojan koneja, joo hyi ei palkita. Toivottavasti meno ei ole enään tuollaista. Tuon kokemuksen nimittäin sain niinä viimeisinä kuukausinani PKKssa...

Plus, jos miulle tulee naputusta valokuvataustoista niin alan vaatimaan päitä vadeille. Olenhan mie sentäs piirtänytkin taustoihin -tajuatteko että aiheutin itselleni suurin piirtein jännetuppitulehduksen ruohokenttien kanssa, tai mikä nysvääminen on kun piirtää käsin hiekkapohjaa ja siihen pikkukiviä? :O

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Mystisiä asioita virtuaalimaailmassa

En voi vastustaa kiusausta, pakko kirjoittaa ylös kaikkea jännää mitä olen huomannut. :D Tiedän, virtuaalimaailma pyörii paremmin jos asiat ovat näin, mutta silti ovat hauskoja juttuja kun niitä miettii. Eivät ole siis mitään sellaisia joista kannattaisi vetää hernettä nokkaan, mietiskelen vain jänniä.

  1. Ponivuodet eivät lopu ikinä. Monikohan täysikäinen harrastaja omistaa virtuaaliponeja ja kilpailuttaa niitä omalla nimellään? Latun Tallissakin poneilla kisaava hahmo Sandra on jo ajokortti-iässä, mutta koska täällä ei termiä poni-ikä tunneta, niin eipä se mitään.
  2. Kimot eivät vaalene jatkuvastu loppuikäänsä. Meikäläisellä ainakin käy niin, että esim. Saqr al Faris, joka on nätti rautiaankimo rusehtavilla jouhilla ja markanpilkkumaisilla merkeillä, on sellainen elämänsä loppuun saakka kuten myös isänsä, isoisänsä ja isänisänisänsä. Todellisuudessa Saqr olisi varmaankin viimeistään 10-vuotiaana puhdas kimo.
  3. Sama ihminen voi "jakaantua" monille eri talleille ja eri maihin. Tämä on jännä mutta kivaa, sillä esim. Latun Tallissa on ratsastuskoulun isäntänä toimiva Latu, tässä vaikka Latu1, ja Vecnossa Moskovan liepeillä tekkesiittolan Latu, Latu2. Latu1 ja Latu2 eivät ole tietoisia toisistaan, vaan jos nyt vaikkapa Vecnosta tulisi hevonen The Talliin tuntsariksi, niin Latu1 kirjoittaisi kirjaan "Tänään meille tuli kaunis tekekaunotar venäläiseltä kasvattajalta", eikä että "toin tänään toiselta tallillani kauniin teke-tamman tuntsariksi." Toisaalta tämä mahdollistaa realistisen toiminnan, sillä moniko pitää IRL useaa eri tallia pystyssä?
  4. Ihminen pystyy kisaamaan samana päivänä vaikka eri maissa, ja sama hevonen jakaantuu ja jaksaa myöskin. Sama henkilö myöskin pystyy ratsastamaan sekä 105 cm shetukalla, että 180cm jättipuokilla eikä kummankaan kanssa ole hallintaongelmaa.
  5. Voit olla vaikka joka alan mestari. Toisella tallilla olet eläinlääkärinä, sitten sinulla on ratsastuskoulu ja Briteissä ehkäpä laukkatalli ja sitten olet vielä ravivalmentaja, ja tietenkin kaikki hevoset menestyy.
  6. Vaikka VHKR-ikääntymisen mukaan joulua pitäisi juhlia tallilla kerran IRL-kuussa, niin sitä juhlitaan silti vain joka kahdestoista VHKR-vuosi.