Itsekin olen nyt Latun Tallin ratsastuskouluistumisen jälkeen ihastunut ruuniin: legendaarista, omistan niitä jo kaksi! Ofa-pirulainen ruunattiin vihdoin ja viimein syksyllä, ja ihan äskettäin tallin tuntiponikaartia tulikin vahvistamaan risteytysponi Andre.
Saatan ehkä omalla kohdallani tietää, miksi olen niin kovin ruunapositiivinen nyt. Tallini kun on aika paljon kaikenlaisiin tarinoihin, niin päiväkirjoihin kuin piirroksiikin perustuva -eikä siis niinkään kasvatukseen. Minusta on kiva että saan kuvata ratsastuskoulun arkea juuri sellaisena kuin sen itse tahdon nähdä, ja silloin siinä on mukana näitä lauhkeita poikia. (Miinus Ofa, se wnbori on ihan oma juttunsa) Ja jokin näissä ruunissa vain inspaa: jos itse vain pystyisin hoitamaan, niin hoitaisin ehdottomasti ruunaa!
(Voinhan minä tosin aina kirjoittaa kommelluksista tallikirjaan.)
2 kommenttia:
Sen verran ajattelin kommentoida, että itsekin aikoinaan Ruunarallia fanittaneena ja avenirin ystäviin itseni laskevana voin ilmoittaa, että Ruunaralli ei tosiaan kovin pitkään pystyssä ollut ja tällä hetkellä avenirkaan ei enään pikseliponeja omista.
Voi harmin paikka... :< No, ehkä joku vielä yhtä nerokkaan idean toteuttaa.
Lähetä kommentti