maanantai 30. marraskuuta 2009

Ulkoasujen viehkeys

Kolmen päivän projektini on vihdoin valmis: Vecnolla on uusi ulkoasu.
Pidän tästä ulkoasusta, vaikkakin minun on nyt häpeäkseni myönnettävä, että pyhä lupaukseni yksinkertaisista ulkoasuista joutui nyt huittiin. Minä en vain yksinkertaisesti voinut enää vastustaa testata edes kerran kunnolla, millaisen leiskan saan aikaan jos yritän oikeasti parhaani. Eli kirjoitin siis ensimmäisenä päivänä yhteensä 6h koodia, seuraavana päivänä vaihdoin joka sivulle saman ulkoasun 12 tunnissa, kolmantena päivänä hienosäädin.
Ehkä tuo ei kaikilla toimi, minä selaan IE:llä ja näyttöni on melko pieni, 1280 x 1024. Ainakin tuolla toisella koneellamme toimi myöskin hyvin vaikka vanhavanhavanha Explorer ja hitusen pienempi näyttö kuin tässä, eli tosi pieni.
Olen silti pirun tyytyväinen. Testaan vielä huomenna oppilaitoksen koneilla, miten muilla resoilla ja selaimilla toimii. Jos jollakin ei toimi niin yritän korjata, en kyllä lupaa osaanko, mutta yritän. Joka tapauksessa tuota ulkoasua en tahdo vaihtaa ihan heti, olen niin in lööv sen kanssa. Tarpeeksi kunniaa antava ahaltekinhevosille. (tällä hetkellä näytön tästä päästä kuuluu salaperäistä hyminää ja kikatusta adminin suusta)

Tosin yhden mokan huomasin itse heti: kun klikkaa otsikon nimeä, sen pitäisi viedä etusivulle. No niin se viekin, mutta avaa sivun uuteen ikkunaan, voi rähmä. Mutta en aio luovuttaa, korjailen vian aina sitä mukaa mitä sivua milloinkin päivitän -esim. jos lisään jonkun hepan sivuille kisatuloksia, niin korjaan virheen samalla. En aio ottaa mitään turhaa stressiä.

Muutenkin talleillani pyyhkii juuri nyt todella hyvin, varsinkin Nuuhkussa, kuten aiemmin jo hehkuttelinkin. Myöskin Vecno on minun mielestäni jo hyvissä kantimissa, ainakin at-kasvatit menevät hyvin kaupaksi. (mutta ostakaa joku tämä xx-tamma, sitä ei ole kukaan vielä itselleen halunnut vaikka sen sukuluokituskin tason suhteen on G3.)

perjantai 27. marraskuuta 2009

Kun omia sääntöjä ei noudateta

Tähän en ole ennen törmännyt, mutta nytpä tuli niin tehtyä.

Tänään yksikään xx-laukkurini ei päässyt juoksemaan, koska Xcaliburin kisoissa lähdöt peruttiin vaikka niissä olikin kaksikin hevosta -ja kutsussa lukee, että lähtö pidetään vaikka siinä olisikin se kaksi. Siitä se ei voi riippua että molemmat olivat samalta tallilta, kun hevosia oli silti riittävästi.

Samoin eilen jäivät minun tekkeni rannalle ruikuttamaan, kun lähdöt peruttiin -ja tällä kertaa hevosetkin olivat eri talleilta.

Miksi ei voisi heti tehdä itselleen sellaisia sääntöjä joita noudattaa, niin ettei aiheuta muille mielipahaa? Järjestäjä ei ole vastaillut osallistujien kysymyksiin miksi näin kävi nelosryhmäläistenkin kohdalla, heitti vain uudet omia sääntöjään kumoavat kisojen tulokset kehiin.
Miksi turhaan aiheuttaa toisille mielipahaa? Kyllähän nuo ovat vain pari lähtöä, juu tiedän, mutta olisi kiva saada nuo hevoset joskus juoksemaankin. Joskus sitä ajattelee, että täytyy todella rakastaa tätä harrastusta, kun sitä on viisi vuotta kestänyt tämmöisen menon keskellä...

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Mitä ihmettä tarkoittaa...

...VRL-****** hylkäsi 27.11.2009 päivälle lähettämäsi ERJ-kilpailuanomuksen. Hylkäyssyy: "Ei mainintaa virallisista tuloksista".

Nyt luovutan. En järjestä mitään hemmetin ERJn kisoja, kun asiat on tehty näin vaikeiksi, en minä edes tiedä mitä minun pitäisi mainita "virallisista tuloksista". Ensin hylättiin sen takia että arvontapaa ei muka mainittu, mutta se oli hylkääjän moka koska se mainittiin. Valitin asiasta, ei tullut mitään pahoittelua että näin kävi.
Sitten hylättiin sen takia, että VIP ja PVM olivat väärinä päivinä.
Ja nyt tämän takia.

Luovutan. Luoooovutan, sanokaa minun sanoneeni, aivan sairaan tiukkapipoiseksi mennyt tämän virtuaaliharrastus nykyisin! Tästä lähin kaikki järkkäämäni estekisat ovat villejä ellei joku selitä kädestä pitäen mitä minun pitää tehdä.
Nyt tekisi mieli kirota syvään ja raskaasti.

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Nuuhkun hulppea meno

Okei, nyt olen tosi iloinen. Oikeastaan ERITTÄIN iloinen. Nimittäin, Nuuhkussa on vihdoin ja viimein se samainen tunnelma joka siellä oli Freewebsin valmislayaikoina vuonna 2005, nimittäin... kaikilla hevosilla on hoitajat! Ja kolme yksityistä! Hoitajat ovat aktiivisia ja piirtelevät kuvia hoitsuistaan, valmennuksiin tulee osallistujia ja hoitajat ostelevat myöskin hoitsuilleen tavaroita Mestyn varusteesta.

Niin, tuo varustejuttu onkin kiva. Olen laittanut jokaisen hevosen sivulle div-ruudun, johon laitan kaikki Mestystä ostetut varusteet. Näin kuvia on helpompi piirtää, ja niitä tehtäessä on kiva päättää millaiset varusteet hepalla sinäkin päivänä on. Lisäksi olen huomannut, että hoitajat taitavat tykätä ideasta, että myöskin he pystyvät ostelemaan ja saamaan ostoksensa sivuille näkyviin. Kaukorakkaan hoitaja Veena onkin ollut todella ahkera, ja teki myöskin hienon nimikyltin "Railan" karsinanoveen.
Muita uudistuksia hevosten sivuilla on valmennusdiv, ruusukkeiden ja muiden palkintojen näkyminen kuvina sekä hevosen ratsastettavuus -kohta, jossa värikoodilla on selvitetty hevosen vaativuus ja alle lisätty muutamalla yksityiskohdalla joitakin pääkohtia ratsastelusta.

Muutenkin olen aktiivistunut kuvien piirtäjänä, ja olen tällä hetkellä todella iloinen ja ylpeä Nuuhkun Tallista! Siitä suuri kiitos hoitajille; kuukauden hoitajan valitseminen marraskuulle tulee olemaan todella vaikea tehtävä. :)

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

"Joo en tykkää tyylistäs siks et pärjää näyttelyis"

Suoraan sanottuna, tuo tuntuu olevan PKKssa nykyisin se tuomarien sanoma.
Jos tuomari tykkää tyylistäsi, niin hevosesi menevät automaattisesti aina kärkeen.
Jos tuomari ei tykkää tyylistäsi, hevosesi jää aina hännille.

Minua ihmetyttää, kun minun otukseni eivät meinaa pärjätä sen takia, että niissä on valokuva taustana. Miksi, MIKSI, se tekee ihmisten mielestä siitä huonon kuvan? Eivätkö arvon neiti uudet tuomarit ole ikinä kuulleet sanaa "valokuvan muokkaus"? Pistävätkö he valokuvataustat aina laiskuuden piikkiin?
Nimittäin eivät ole tainneet ajatella, että se on vaativaa puuhaa se piirroksen ja valokuvan liittäminen!
  1. Etsit parhaimmillaan tunninkin sopivaa valokuvaa, joka olisi värimaailmaltaan suurin piirtein näpsäkkä eikä riitele piirroksen kanssa. Käytän aina joko omia otoksia, tai DeviantArtista löytämiäni, käytettävissä olevia Stock-kuvia. Pidän huolen että minulla on lupa käyttää valokuvia.
  2. Kun sopiva kuva on löytynyt, säädät sen väritasapainoja ja teet siitä muutenkin vielä paremmin rimmaavan - harvoin löydät tasan tarkalleen piirrokseen sopivaa kuvaa!
  3. Joissakin tapauksissa joudut etsimään hevoselle pohjan jolla se seisoo, esimerkiksi kuten tässä tausta ja "kukkameri" ovat kaksi erillistä kuvaa. Tähänkin etsimiseen menee aikaa.
  4. Muokkaat "pohjan" sävyt sekä taaimmaiseen valokuvaan että piirrokseen sopiviksi.
  5. Muokkaat kahta valokuvaa niin, että ne näyttäisivät yhtenäisiltä. Se on helpommin sanottu kuin tehty, jos et usko niin kokeile...
  6. Teet hevosen varjon ja jälleen sävyjä muuttamalla ja sumennustyökalua käyttämällä luon syvyysvaikutelmaa ja maata hepan jalkojen alle.
  7. Luon kloonaussiveltimellä ruohoa/lunta tms. myöskin hevosten kavioiden eteen realistisuuden vuoksi.
  8. Luon sormityökalulla ruohon/lumen/hiekkan tms- muodon.

Ja sitten kun tämän session, joka kestää parhaimmillaan vaikka kaksi tuntiakin, tullaan sanomaan että "Tämä kuva ei toimi. Piirretty hevonen ei sovi taustaan vaikka hieno onkin." ja "Piirretty hevonen oikeaan maisemaan ei ole hyvä idea tässä tapauksessa. Toki hevonen on taitavaa kynänjälkeä, mutta hevonen näyttää taustaan liimatulta jolloin liike ei säily niin hyvin kuin piirretyssä taustassa."

Eli jos suttaan täysin p*skan taustan käyttämällä vaikka suoraan väripaletin värejä ja hymyilevä aurinko taustalle, niin se on parempi kuin huolella tehty valokuvaliitos? Mimi, kyseenalaistan nämä tuomarointisi. Olen kyllä niin kamalan paha ihminen.

Eivät nuo arvostelemasi kuvat parhaimpiani ole, mutta minusta taustat eivät silti ole erityisen häiritsevät ja suoraan sanottuna, laitoit nuo kuvat huonommiksi kuin valkeataustaiset kuvat, joissa ei ole taustaan panostettu lainkaan kun sitä ei ole. Hei haloo?

torstai 12. marraskuuta 2009

90 cm ja pilkkuja

Ohops. Emme mahtuneet näemmä Step Poniesin kisojen ykkösluokkaan, joten järjestäjä osoitti ihanaa ja erittäin kiitettävää oma-aloitteisuutta siirtämällä hevoseni automaattisesti luokkaan 2.
Joka on korkeudeltaan 90 cm.
Zloj VEC, joka on nyt siirtynyt pois laukkaradoilta ja kokeilee siipiään esteratsuna, pääsee varmasti nuo esteet. Hufflepuf ja La Primavera ZA saattavat päästä, ne kyllä kotona ovat yksittäisenä tuota hypänneet ja ovat aivan hemmetin ponnekkaita walesinponeja, mutta en usko pärjäävätkö nopeudessa hevosille.
Tuo Geisla, eli siis Geislavirkur frá Syndur minua vain huolettaa. Kyllähän se sen 80 cm juuri ja juuri hyppää, mutta 90 cm saattaa olla tammalle jo ihan liikaa. Tai mistäs sitä tietää, irtonahan tamma liitää metriäkin, mutta irto on irto ja estekisat vieraassa paikassa on estekisat vieraassa paikassa!

On muuten hassua, että minä olen saanut joskus vähän naljaavaa kommenttia siitä, että hyppään Geislalla -"ei issikat ole mitään esteratsuja". Mitenkäs minä sitten IRL-issikkani kanssa esteratsastusta harrastan? Onkos se sitten viisikäyntinen suokki vai? :D Kyllä issikkakin osaa hypätä, jos sillä itsellään on intoa esteille -ja on sanomattakin selvää, että sekä tällä Haddi-ruunallani että virtuaalisella Geislalla sitä intoa riittää.
Kyllä myö vielä joskus näytetään ja Geisla voittaa vielä joskus sen sinivalkoisenkin ruusukkeen!

Toinen asiani koskee pilkkuja. Kävi nimittäin niin, että meninpäs sitten varaamaan Onniinalta knabstrub-varsan. Kyseinen pikkuherra syntyy 17 tätä kuuta, mutta on saanut jo nimekseen Sierra O. Sipin, Sepon tai Sierran, miten nyt pikkumiestä tahdotkaan kutsua, emä on rautias ja oli siis täysin tuuripeliä, tuleeko Sierrasta kirjava -minä nimittäin heitin kruunaa ja klaavaa väristä, ja onneksi sieltä tuli se kruuna kirjavan hyväksi.
Vaikka ajan saatossa värien periytymisestä olenkin oppinut jo enemmän tai vähemmän, niin tiikerinkirjavien hevosten kohdalla minulla on suuri, ammottava tiedon tyhjiö.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Muut virtuaalieläimet

Oletteko ikinä kiinnittäneet huomiota tallikoiriin ja/tai kissoihin? Ehkäpä sinäkin kuulut niihin ihmisiin, jotka rakastavat vierailla näiden sivuilla, ihastuit ajatukseen jaloissa pyörivistä kissanpennuista?

Minäkin olen ollut ihastunut, mutta kun vihdoin otin itseäni niskasta kiinni, niin Nuuhkuunpas ei tullutkaan kissoja ja koiria vaan lehmiä! Kyllä vain. Eilen illalla hommasin Maatila Pemberleyltä kaksi leidiä, Emman ja Nannan. Kyllä mahtaa hoitajien naamat venähtää kun näkevät uudet ostokseni, hih...
Olen edelleen hyvin innostunut. Emmalle ja Nannalle tämä tietää lähinnä laiskottelua ja lypsykarjana olemista, sillä mihinkään näyttelyihin näitä en oikeastaan tahtoisi viedä. Tosin sen olen päättänyt, että edes toinen näistä pistetään poikimaan jossakin vaiheessa, kunhan ensin näistä lehmistä tulisi arkipäivää Nuuhkun elämässä.
Lehmä on minusta hyvä ostos virtuaalitallille, sillä ne eivät ole niin tyhmiä kun aina luullaan. Lehmä voi oppia temppuja, kuten hyppäämään pieniä esteitä. Niillä voi periaattessa jopa "ratsastaa", eli istua siellä selässä ja kehua että niin, nyt minä tämmöiselläkin köpöttelin! Ja onhan niistä paljon seuraakin, ainakin tuo Emma on sellainen utelias ja kaverillinen tapaus että tulee vastaan ihmisiä ja suorastaan loukkaantuu kun rapsutuksia ei enää heru. Tuosta Nannasta en sitten oikein tiedä, se on vähän arempi.

Mitäs seuraavaksi, ostaisiko aasin? :D En ehkä ihan, mutta tallikissan/koiran voisi ostaa hyvinkin.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Laiskat ihmiset

Selailin Oravanpyörän tulevien näyttelyiden osallistujalistaa, ja olin iloinen kun huomasin sieltä pongahtavan nimen Gde Tsveta VEC -ainahan se sydäntä lämmittää törmätä omiin kasvatteihinsa kilpailuissa.

Mutta voi Tsveta parkaa, taitaa tulla hylkäys näissä näyttelyissä!
Tiedot eivät pidä nimittäin yhtään paikkaansa. Onko omistaja oikeasti ollut niin laiska, että ei ole jaksanut edes kirjoittaa tamman uusia sivuja loppuun? Sivuillahan törröttää selvästi toisen virtuaalieläimen tiedot! Ei, Tsveta ei ole kimo. Ei, sen kasvattaja ei todekkallakaan ole JennaL ja Saara, Ronetté (lopettanut) (Nyt näin punaista), ei, Tsvetaa ei kutsuta Pollyksi eikä luonnekuvaus takuulla ole sen oma. Vanhemmat on kuitenkin jaksettu merkitä sivun loppuun, samoin kuin sivun alusta löytyy että on ahalteke, on kuva ja nimi. Ja siihen loppui oikeat tiedot.

Aivan kuten tämä ei olisi jo saanut minua parahtamaan ihmetyksestä siitä kohtaan, että hevonen pitää ilmoittaa näyttelyihin ennen kuin sivut nähtävästi ovat edes kokonaan valmiit, niin katsokaa ikääntymistä:


ANI (Ansakujanikääntyminen), on ikääntyinen, jolla kaikki tallin hevoset
ikääntyvät. Puoli IRL vuotta = 1 URL vuosi



Mutta sivuilla lukee että ikä 14-vuotias. Ftw? Menipäs seitsemän vuotta vauhdikkaasti. Onko tässäkin virheelliset tiedot, vaikka syntymäaika onkin oikein? Vai ollaanko sitä niin hätähousuja ettei malteta odottaa hevosten ikääntymistä? Mutta ei silti jakseta edes hevosen sivuja tehdä loppuun?


Voinko muuta sanoa kuin että huOh. Mikäli Tsvetan omistaja tämän lukee, niin ryhdistäydy! Niskasta kiinni vaan! Ei se niin raskasta voi olla, yhden virtuaalihepan sivujen loppuunpäivitys...

lauantai 7. marraskuuta 2009

Radoilta päivää

Olen ollut nyt viikon päivät nasunuhassa aka possulenssussa ja viime yö meni sairaalassa maatessa maski naamalla eristyksessä, joten virtuaalihevoset ovat ymmärrettävästä syystä olleet hiukan yksin. Nyt, kun pääsin kotiin ja kuumekin jo on hiukan laskenut, ajattelin ajantapoksi kirjoittaa blogiin hetken kuulumiset radoilta.

Vecnon hevosilla ei ole nyt hyvä kausi radoilla. Aina niin luotettava, tähän mennessä aina edes sijoittunut turkmeenilöytöni (jolla on kamalan ruma kuva) Okde Gush alkaa olemaan väsynyt, juostuaan kolme vuotta radoilla: se lähti lennokkaasti, mutta maalilinjalla tippui auttamattomasti kahdeksanneksi, voittaen takanaan puuskuttaneen seitsenvuotiaan Russki-oriin lähinnä siksi että rata loppui kesken. Okden ajattelin siirtää siitokseen, sillä on minulle silti siitosarvoa -eihän se mikään voittajaluonne ole, mutta G3 on jo hyvä suoritus, ja tamma on ollut hyvin luotettava ainakin tähän päivään saakka. Odottelen nyt vielä Prestan laukkojen tuloksia, katsotaan vetääkö sabino harvinaisuutemme hienon lopun uralleen.
Sitä vastoin uusi "neljän jengi" pääsi tänään ensimmäistä kertaa radoille. Tai siis kolme niistä, eihän neljää voi samalta omistajalta laittaa samaan lähtöön, niin että Cheper VEC juoksee ensimmäisen lähtönsä vasta Prestassa.

Juoksu ei mennyt ihan niin hyvin kuin odotin, kaikki ovat edelleen maiden-tasolla. Dongan VEC tosin sijoittui toiseksi, mikä ei ollut huono juttu ekaksi juoksuksi, mutta sijoitus ei ollut ihmekään: Donganin isä on näpsäkästi juossut Willem BRA, emä on yli 90 sijoitusprosentin omaava Serebro Sara ja sen isä on itselleni miljoonan juossut Belyj Feniks, jolla ei nyt kummemmat prosentit ole mutta joka on kuitenkin periyttänyt hyviä varsoja, malliesimerkkinä juuri Serebro Sara.
Ishli VEC jäi viidenneksi, oli kyllä hyvin taisteltu ottaen huomioon että emä on ratsupainotteinen. Sen sijaan Plohoj TBRH jättäytyi hännille, mikä on toivon mukaan vain pientä alkukankeutta eikä isältään perittyä hitautta... Zloj VEChän oli kerran toinen, muuten sijoittumaton tai 4-5. Ori on kuitenkin mielenkiintoisesta (ratsu)suvusta ja täten minusta aivan yhtä arvokas kuin muutkin, myydä en siis aio. Lisäksi Kukka toi toissapäivänä iloisia uutisia: Zloj sai elämänsä ensimmäisissä näyttelyissään KPn ja sijoittui toiseksi tuomarien silmissä hänen kierrätettyään oria omien hevostensa mukana ringissä. Jokseenkin piristävää, toivon totisesti että Zloj menestyisi edes näyttelyissä.

Ravipuolellahan minulla on yksi ihastuttava tamma Kaukorakas KND. Se ei ole vielä koskaan voittanut, mutta ensimmäisten "oikeiden" kisojensa hylkäyksen jälkeen sijoittunut joka kerta. Ei minua haittaa, itse istun kuskinpukilla ja olen tyytyväinen että edes näin hyvin olen päässyt ravijuttuihin mukaan. Ja onhan Kaukorakas todella symppis ja ihastuttava tapaus, niinkin ihana että piti se toinenkin suokinjuntti ostaa, Taikasumun Västäräkki jonka kuvat tein kovassa kuumeessa, näin selityksenä.